sunnuntai 27. tammikuuta 2013

Työtehoseurannan keittiötutkimus


Asemapäällikön hyöriessä keittiössä lueskelin eilen kirppikseltä löytynyttä ”Emännän tietokirjaa”.  Kyseessä on neljäs uudistettu laitos Maija Suovan  toimittamasta teoksesta vuodelta 1958, joka alkaa seuraavin sanoin:  Emännän tietokirjan ensimmäinen laitos ilmestyi vv. 1930-32, alallaan ensimmäinen maailmassa, niin kuin naisten äänioikeuden ja naisen opillisen sivistyksen edelläkävijämaalle sopiikin”. 

Kirjan ostopäätökseen vaikutti edullisen 2 euron hinnan lisäksi erityisesti  sen tarjoama, tutkimukseenkin perustuva opastus keittiösuunnitteluun.  Suovan mukaan johtavana ajatuksena keittiötä suunniteltaessa on oltava pyrkimys keskittää työ- ja säilytyspaikat toisiinsa nähden siten , että työnkulku on joustavaa ja täten emännältä säästyy monta turhaa askelta.  Suova viittaa työtehoseurannan tutkimukseen, jonka mukaan käyntikerrat päivässä lieden luota eri työ- ja säilytyspaikkoihin ovat seuraavat (puulämmitys mukaan luettuna):
  •  Lieden aputila 44 kertaa
  • Puulaatikko 20 k
  • Vesi ja viemäri 18 k
  •  Maustehylly 14 k
  •  Astianpesupöytä 12 k
  • Työpöytä 12 k
  •  Keittiöastiakaappi 9 k
  • Ruokapöytä 9 k
  • Työvälinelaatikko 6 k
  • Ruokasäiliö + jääkaappi 5 k
Näin ollen järkiperäistetyssä keittiössä sijoitetaan työpaikat ja säiliöt tässä tärkeysjärjestyksessä,  lieden toimiessa keskipisteenä.  (Mielenkiintoista olisi kyllä tehdä vertaileva tutkimus nykyajan keittiöaskelluksista).  

Keittiön sisustussuunnittelunkin lähtökohtana on turhien askelten välttäminen. Jokainen työ keittiössä tulee voida suorittaa määrätyllä paikallansa, jolloin kaikilla tavaroilla on omat tarkoitustaan vastaavat säilytyspaikat. Esimerkiksi puusäiliö kuuluu lieden välittömään läheisyyteen, ruokasäiliö samoin kuin jauho- ja astiakaapit työpöydän yhteyteen eikä astianpesupöytäkään sovi olla kaukana astiakaapista.


Siinä missä minä olen voivotellut nykyaikaisten koneiden sopivuutta 50-luvun henkiseen keittiöömme, niin Suovan ajatuksia lukiessa sain kyllä perspektiiviä murheisiini:  nykyaikainen perheenemäntä käyttää mielellään hyväksi kaikkia niitä työtä helpottavia ja aikaa säästäviä keksintöjä, joihin hänellä suinkin on mahdollisuuksia, koska perheenäidin ansiotyö alkaa yhä yleisemmin olla suoranainen välttämättömyys. Sen vuoksi sähköllä toimivilla keittiökoneilla – ja kojeilla on työtehon lisääjinä oma tärkeä merkityksensä, kunhan ne hankitaan harkiten ja tarkoitustaan vastaavasti”.  



perjantai 18. tammikuuta 2013

Kylpyhuone


Jaana kyseli kokonaiskuvaa kylpyhuoneesta, joten tältä entisessä muuntolaitehuoneessa tänään näyttää.






sunnuntai 13. tammikuuta 2013

Keittiöinspiraatiota


Saimme vinkin mainosvideosta, joka tässä tapauksessa löysi oikean kohderyhmän ja herätti suuren houkutuksen viimeistellä keskeneräinen keittiömme valmiiksi.  Ylen sivuilla kuvataan videon sisältöä seuraavasti:  Elina Pohjanpää ja Tarmo Manni esittävät Mäkisen perheen äitiä ja isää Aimo Jäderholmin ohjaamassa mainoskuvassa Aurinkoa arkipäivään (1956), jossa remontoidaan keittiö ja kylpyhuone uuteen uskoon Enso-laatoilla ja muilla moderneilla sisustustarpeilla. Kun keittiökalustonkin saa valmiina ja Työtehoseuran suunnittelemana, niin kai se sitten on niin kuin emännänkin mielestä olla pitää!



Lopuksi vielä lähetän kiitokset tunnustuksesta Onnellisen kirsikan Miculle !




sunnuntai 6. tammikuuta 2013

keskiviikko 2. tammikuuta 2013

Virkattuja tyynyjä


Viikonloppuna löysin muutama vuosi sitten muutossa kadonneet virkkuukoukut sekä pitsikukkakehikon, jonka myötä innostuin tekemään kolme sisustyynyä. Uutena vuotena en luvannut luopua mistään paheistani, joten remonttitauoilla näitä käsityöaiheisia postauksia saattaa tulla enemmänkin.







tiistai 1. tammikuuta 2013

Gdynia Główna


Gdanskista päiväreissulle tai asemabongausmatkalle Gdyniaan suuntaaville ensinnäkin vinkiksi, että paikallisjunissa ei ole kuulutuksia ja pysäkkien nimien näkeminen riippuu istumapaikasta. 


Tämän tunnelin päästä ei asemaa löytynyt. 


Sen sijaan löytyi Gdynian satama sekä hieno hiekkaranta. 








Gdynia kuuluu Gdanskin ja Sopotin muodostaman kolmoiskaupungin Tricitin metropolialueeseen. Matkaesitteiden mukaan alueen upeat hiekkarannat ja puhtaat vedet luovat täydelliset puitteet rantalomalle, mutta jääkylmä vesi ei uimaan houkutellut.


Asema- ja junabongauksen näkökulmasta Gdynia  tarjoaa mielenkiintoisen kokonaisuuden.



Wikipedian mukaan kaupungin ensimmäinen asema avattiin vuonna 1894 ja kaupungin kasvaessa rakennettiin uudempi asema vuosina 1923-1926.


Kuten Gdanskin, myös Gnydian päärautatieasema tuhoutui toisessa maailmansodassa. 


1950-luvulla rakennetun uuden aseman suunnitteli Wacław Tomaszewski, jonka luomusta on  pidetty ainutlaatuisena esimerkkinä sosialistisen realismin ja modernismin yhdistymisestä.





Tässä olikin sitten vuoden 2012 viimeinen asemabongaus, mielenkiinnolla odotamme mitä vuosi 2013 tuo tullessaan.
 
Hyvää Uutta Vuotta 2013!




Gdańsk Główny


Perjantaina asemapäällikkö lähti poikansa kanssa Gdanskiin, joka on noin puolen miljoonan asukkaan satamakaupunki Puolassa. 


Matkailijalle Gdansk tarjoaa historiaa, nähtävyyksiä ja kaunista arkkitehtuuria.


Asemabongari puolestaan löytää Gdanskista upean bongauskohteen;  Gdańsk Główny´n .



Wikipedian mukaan  Gdanskin päärautatieasema avattiin vuonna 1896 – 1900.
 



Ennen toista maailmansotaa asema tunnettiin nimellä Danzig Hbf. Gdanskin vierestä alkanut toinen maailmansota kuitenkin tuhosi sekä aseman että ympärillä olleen kaupungin perusteellisesti.




Sodan päätyttyä puolalaiset ryhtyivät vuosikymmeniä kestäneeseen jälleenrakennusurakkaan, jonka myötä asema rakennettiin uudelleen ja koko Gdanskin kaupunki palautettiin entiseen loistoonsa.









Gdanskin kauniilta päärautatieasemalta kulkevilla junilla pääsee myös edullisesti (noin 1,5 €) Gdyniaan, josta lisää seuraavaksi.