perjantai 27. huhtikuuta 2012

Puutarhurit



Vihdoinkin aseman piha alkaa olla sulanut ja pääsin aloittelemaan kevätsiivousta. Lumen alta löytyi tänäkin keväänä epämääräistä rakennusjätettä ja mm.  koiran nalle, jota olin myös tylysti heittämässä roskiin.  Jäi kuitenkin vain aikomukseksi, sillä sinitiainen on tulevan perheenlisäyksensä myötä muuttanut akkuhuoneen yksiöstä omakotitaloon aseman pihalle.  En sitten tohtinut aiheuttaa lisämurheita kerran jo kodistaan häädetylle tiaiselle, joka ahkerasti eristi uutta asumustaan.  


Nokkela tintti on selvästi keksinyt, että remonttityömaan kupeessa asuttaessa materiaalia omiinkin kunnostuspuuhiin on tarjolla enemmän kuin riittävästi ja vieläpä heti kotikolon vieressä.


Pitkän talven jälkeen myös aseman puutarhurit pääsivät tänään ensimmäistä kertaa yhdessä pihatöihin. Kukkapenkki myllättiin perusteellisesti ja moni muukin kasvi ilmeisesti kaipasi juurihoitoa.


Koira myös esitteli ystävälleen talven aikana rakentamansa luukätköt.  Ahkeran varastoinnin myötä ruoka ei tältä talkooväeltä heti pääse loppumaan...


... mutta kani olikin kasvissyöjä.


Kiitollisena työtoverinsa huolenpidosta pupu kuitenkin hieroi leukaansa koiran nenänpäähän, merkaten näin ystävän omakseen. Tästä on hyvä jatkaa. 


Aurinkoista viikonloppua!


keskiviikko 18. huhtikuuta 2012

Sisustusta postissa


Nyt on remonttiroinat siivottu,  sänky kannettu takaisin postiin ja vaihteeksi vähän sisustettukin.  


Sisustuksen lähtökohtana toimi vanha sängynpääty, jonka löysin hiljattain tori.fi palvelun kautta Mikkelistä.  


Sängynpäädyn innoittamana tuunasin runkopatjasänkyä ompelemalla pellavasta uuden helman jo kulahtaneeseen  helmalakanaan. Mummo puolestaan ompeli muutaman tyynyn  pellavaisesta pöytäliinasta ja pari tyynynpäällistä ostin uutena. 


Muuten huone onkin sisustettu kirpputorilöydöillä. Kirppikseltä löytynyttä yövaloa lukuun ottamatta valaisimet ovat kuitenkin alkuperäiset.


Postiluukun päällä olevasta pallovalaisimesta puuttuu kupu, mutta toivottavasti siihen joskus sellainen löytyisi. Luukun verho on  VR:n originaali.  Muita verhoja ei huoneeseen tule, sillä vanhat ikkunat ovat mielestäni kauniit,  kuten myös niiden kautta avautuva maisema Iso-Varpaselle. 



Sisustuksen pieniä, mutta merkittäviä yksityiskohtia ovat laatikostosta löytyneet  viestit nykyisen makuuhuoneen menneisyydestä.




Postista makuuhuone, osa 1.



Yritin juuri etsiä kuvia postihuoneesta ennen remonttia.  Niitä en kuitenkaan löytänyt, sillä tänne saapuessamme postin ovi oli lukossa ja huone jäi ensimmäisellä kuvausreissulla kuvaamatta.  Sen sijaan ensimmäisen kesän remonteista  kuvamateriaalia on runsaasti, joten alkupalaksi muutama blogissa ennennäkemätön kuva huoneesta sekä sen remonttivaiheista.






Postihuoneen muodonmuutos on nyt valmis ja pian pääsette kurkistamaan miltä huoneessa näyttää remontin jälkeen.



sunnuntai 15. huhtikuuta 2012

Remonttia ja shoppailua


 Rälläkkä on taas raikanut asemalla.


Vuorossa oli saunamökin lattian reuna- ja nurkkapalaleikkaukset, joihin  ei tavallinen laattaleikkuri kykene.  Paksut klinkkerit on leikattava ja hiottava timanttilaikalla.


Minä olen puolestani puuhastellut postissa, jossa maalasin kahteen kertaan ikkunat, lattian sekä lattialistat. Tänä aamuna päästiinkin ampumaan listat takaisin paikoilleen.


Lattian kuivuessa ilmoittauduimme pojan kanssa vapaaehtoiseksi laastinhankintareissulle, sillä samalla tarjoutui oiva tilaisuus sisustusshoppailuun. Eilen sitten suuntasimme kohti Lahtea, jossa rautakauppojen lisäksi kävimme muutamalla kirpputorilla. Kotiinviemisiksi löytyi kaikenlaista mukavaa, mutta eniten ilahduin postihuoneeseen kaivatusta lukuvalaisimesta


 sekä suuresta täydennyksestä päivittäisessä käytössä oleviin Sorsakosken aterimiin.




perjantai 13. huhtikuuta 2012

Gare d'Orsay


Gare d'Orsay
Asemapäällikkö piipahti alkuviikosta Pariisissa, jossa oli bongannut Gare d'Orsayn. Gare d'Orsay on (Varpasen tavoin :D) entinen rautatieasema. Vuonna 1900 rakennetun aseman toiminta loppui vuonna 1939 ja nykyisin rakennuksessa voi ihastella ranskalaisen rautatiearkkitehtuurin ohella  Musée d'Orsayn taidekokoelmia. Jätäthän kommenttia mikäli  sinulla on Gare d'Orsayn asemaan liittyviä muistoja tai kertomuksia!


Junabongausta Charles de Gaullen lentoasemalla





maanantai 9. huhtikuuta 2012

Tuvan laatoitus


Tänään asemapäällikkö laatoitti rantasaunan tuvan lattiaa.   

Pesutilojen ja saunan lattia on samaista mustavalkeaa kaakelia kuin asemallakin, mutta tuvan puolella lattialaatta vaihtuu suureen mustaan klinkkeriin. 


Ensilöylyjä odotellessa poika ja minä kärräsimme liiteriin asemalla kuormaautolla käyneen pääsiäisvieraan mieltä sekä kehoa lämmittäviä tuliaisia.   


sunnuntai 8. huhtikuuta 2012

Ikkunan kehystys


Postin seinässä olleen lahovaurion myötä jouduimme aiemmin poistamaan alkuperäisiä ikkunankarmeja.  Eilisiltana aloitimme uusien karmien rakentamisen, jossa materiaalina toimi kamarista ylijääneet parrut, panelit ja listanpätkät. 



Uudet karmit teimme kamarissakin hyödynnetyllä naamiointimenetelmällä. Tällöin pohjana toimi 12 cm paneli, jonka päälle naulattiin kapeampi jalkalista. 

Huokolevytyksen myötä ikkunankarmit myös nousevat useamman senttimetrin ikkunanpokia korkeammalle, joten levyreunaa peittämään asemapäällikkö veisteli vielä erilliset rimoitukset. 




Seuraavaksi vielä muutama kerros maalia.

Päätimme lopulta tehdä uudet kehykset postihuoneen molempiin ikkunoihin, jolloin ilme on yhtenäinen ja voimme hyödyntää säilyneen alkuperäiskarmin korvauskarmina olohuoneessa.

 



lauantai 7. huhtikuuta 2012

Peilausta


Pääsiäismunista ei ainakaan toistaiseksi ole löytynyt mitään kovin yllättävää, mutta tänään Mäntykirppikseltä  löytyi korea peili lumpeiden seuraksi. 



 Löysin myös hiljattain samanhenkisen 40-lukulaisen sängynpäädyn Mikkelistä,  joten uskoisin, että näillä eväillä saamme loihdittua aika viihtyisän makuusopin.



Tosin ennen sisustusta olisi vielä tehtävä ikkunapuitteet sekä maalattava lattia.



perjantai 6. huhtikuuta 2012

Tapetointia


Pääsiäisen alkajaisiksi vuorossa oli postihuoneen tapetointi.


Suoran aloituslinjan merkitsemme vatupassilla ja ikkunaseinällä avuksi otimme  ns. luotilangan (tässä tapauksessa villalanka, jonka päähän kiinnitin painoksi kiintoavaimen). Naulasimme narun hetkeksi katonrajaan, jolloin  saimme piirrettyä pystysuoran linjan katosta lattiaan ja kohdistettua ensimmäisen tapettivuodan paikoilleen.


Lumme on ns. kuviokohdistettava tapetti. Näin ollen katkaisimme ensimmäisen tapettivuodan hieman seinänkorkeutta pidemmäksi ja sen avulla saimme kohdistettua seuraavan vuodan niin, että kuvio jatkui oikein. Leikatulla vuodalla merkitsimme aina seuraavan vuodan leikkauspaikan valmiiksi,  jolloin saimme lumpeet osumaan kohdalleen.  


Liisteriksi keitin taas vehnäjauhoja. Nyt keksin keittää liisterin jo edellisiltana valmiiksi, joten pitkäperjantain valjetessa pääsimme heti aamusta tapetoimaan.  Pitkätkin vuodat saatiin asettumaan kauniisti paikoilleen, kun Ukki kiipesi tikkaille ja minä ohjailin vuodan toista päätä lattialta käsin.


Lumisateesta huolimatta postihuone puhkesi tänään kukkaan!



sunnuntai 1. huhtikuuta 2012

Mäntyharjun asema



Mäntyharjun rautatieasema on Iltasen kirjan mukaan yksi Savon radan alkuperäisistä asemista.  Asema  rakennettiin vuonna 1889  Oulun radan IV tyyppipiirustusten nro 1 mukaan ja laajennettiin 1907 Bruno Granholmin suunnitelmien mukaisesti. 




Ulkoasu on säilynyt varsin alkuperäisenä ja Museovirasto on luokitellut aseman valtakunnallisesti merkittäväksi suojelukohteeksi. Tästä huolimatta asema on ollut rappiotilassa ja vailla huolenpitoa jo monta vuotta.

Perjantaina kuitenkin Pitäjänuutisissa kerrottiin, että Senaatti on myynyt aseman kunnostusalan yritykselle.  Yrityksen suunnitelmissa on remontoida kaikki asemamiljöön rakennukset suojelumerkintää kunnioittaen ja luoda alueesta käyntikortti koko kunnalle.  Uudelle omistajalle siirtyi myös Asemanlammen rannassa oleva vahtitupa (kuva alla) sekä aiemmin  blogissa esitelty Outisen vahtitupa.



Jätäthän kommenttia mikäli  sinulla on Mäntyharjun rautatieasemaan liittyviä muistoja tai kertomuksia!



Meillä puolestaan on ollut tänä viikonloppuna remonttitauko, mutta pojan tarinaprojekti sai tänään loistavan aloituksen. 

Lapsukainen on osoittanut suurta kiinnostusta kotiinsa liittyviin tarinoihin, joten näin ollen ehdotin, että poika voisi käydä kokoamaan asemaan liittyviä tarinoita talteen digitaalinauhurilla.  Tänään sitten tehtiin ensimmäinen aineistonkeruuretki, jonka myötä poika sai vastauksia lukuisiin kysymyksiinsä sekä usean tunnin haastatteluaineiston täynnä sykähdyttäviä tarinoita aseman ja sen ympärille syntyneen kylän menneisyydestä. 

Kyllä siinä silmäkulmat kostuivat kun seurasin tätä eri sukupolvien välistä ajatustenvaihtoa,  jossa nousi liikuttavasti  esiin se, miten  asema ja muut vanhat talot ovat paljon enemmän kuin rakennusteknisiä ratkaisuja.