perjantai 30. marraskuuta 2012

Jyväskylän rautatieasema


Loppuviikosta vierailin Jyväskylässä, josta löytyy rintarinnan sekä uutta että vanhaa asema-arkkitehtuuria.  Olin todella vaikuttunut siitä, miten Jyväskylässä on toteutettu arkkitehtonisesti korkeatasoista uudisrakentamista, kuitenkin kunnioittaen kulttuurihistoriallisesti arvokasta asemarakennusperintöä.  Kokonaisuutena asema-alue on kiehtovan moni-ilmeinen, rakentaen yhteyksiä eri aikakausien välille.  Kaiken lisäksi vielä tyylikkäästi valaistu. 








Millaisia ajatuksia  Jyväskylän asema-alue sinussa herättää?



2 kommenttia:

  1. Sitä on käyty nurkilla :)
    No tuota, paikallisena en välttämättä näe tuota aluetta ihan noin positiivisesti ja kuvissasi saat asema-alueen näyttämään huomattavasti kauniimmalta kuin se onkaan. Olen samaa mieltä vanhasta asemasta, se on todella kaunis rakennus joka on kahden arkkitehdin käsialaa peräkkäisiltä tyylisuunnilta, mutta uusi asema kaikkine härpäkkeineen on kamala. Se vaan on. Tuo järkälemäinen kolosseumi on yksi suurista inhokeistani...
    Jyväskylä tunnetusti ajaa alas vanhoja rakennuksia ihan systemaattisesti, tällä hetkellä suunnitellaan merkittävän puutalokorttelin jyräämistä jonkin betonihirviön tieltä. Jos ne katoavat niin Jyväskylään ei jää kuin kourallinen upeita vanhoja rakennuksia.

    VastaaPoista
  2. Toissa kesänä olin tulossa Orivedeltä Petäjävedelle. Olin erehtynyt bussista ja tullut yllättäen Jyväskylän asemalle. Oli kuuma päivä: maalla sellainen on ihanaa aikaa, mutta tunti elämästäni betonikolossien keskellä ... Pitkä odotusaika, raskaat matkalaukut, pitkät etäisyydet raahata niitä, vaikka onkin 'matkakeskus'. Ihana kesä, mutta ei näy vihreän vihreää, ei puun puuta, ei kukan kukkaa. Betonia. Kuumaa asvalttia. Mutta silloin! Silloin aivan viereeni ilmestyy pieni ketterä bussi, joka katsoo suoraan minuun. Sen otsassa lukee 'Mikkeli'. Meillä on Mikkelissä kesämökki, vanha oikea kesämökki ja rantasauna kirkkaan veden partaalla saaristomaisemassa. 'Koska lähdette?', kuulen kysyväni. - Nyt heti. Iloinen savolaistyttö, kuljettaja,nostaa laukkuni kyytiin, ja niin vaihdan suunnitelmaa. Pienessä tienhaarassa Mikkelissä minua odottaa kylän taksityttö, takakontti täynnä mansikoita, kaikki minulle. Hetkessä olen perillä, samantien järvessä, ja syön mansikoita yöhön asti. - Mietin myös maalämmön ottamista järvestä minäkin, mutta erääseen ikivanhaan taloon. Kiitos kauniista blogista! Ilma

    VastaaPoista