tiistai 2. lokakuuta 2012

Maalämpöä järvestä


Kun muutimme asemalle ei täällä ollut juoksevaa vettä ja lämmitysjärjestelmänä toimi viisi pönttöuunia sekä puuhella. Mukavuudenhaluisina tahdoimme lämpimän veden lisäksi pönttöuunien rinnalle toisen lämmitysjärjestelmän, joten eri lämmitysvaihtoehtoja puntaroituamme päädyimme vetämään maalämmön vesistölämpönä järvestä.



Niinpä ensimmäisenä kesänä pihalla myllersi kaivuri, joka jätevesijärjestelmien lisäksi kaivoi maalampöputket rantaan, josta ne soudettiin Iso-Varpasen syvyyksiin. Järveen upotettiin 600 m keruuputkisto ja sisälle asennettiin 11 kw maalämpökone. 



Maalämmön jakeluun tarvittavia lämpöpattereita emme kuitenkaan samalla tilanneet, sillä halusimme tutkia aseman rakenteet sekä tehdä kaikki lisäeristykset ja pintaremontit ennen patteriasennuksia. Tänä kesänä viimeisetkin patterien taakse jäävät seinät saatiin vihdoin remontoitua, joten paikalle kutsuttiin patteriasentajat.


No, niin kuin kuvasta näkyy niin remonttia vielä riittää. Jatkossakin pönttöuuneja lämmitetään ahkerasti, mutta tukena toimii patteriverkosto. Nähtäväksi kuitenkin jää, oliko tämä maalämpöjärjestelmän osalta noin 20 o0o euroa maksanut projekti kannattava sijoitus. Ainakin ensimmäisenä talvena ulkohuussissa yli kolmenkymmenen asteen pakkasaamuina istuessa ja työpäivän jälkeen kylmään taloon palatessa olin aika vakuuttunut investoinnin tarpeellisuudesta.



12 kommenttia:

  1. Hyvä idea olla varajärjestelmä ! meillä myös lämmitellään taloa uuneilla, mutta sähkö on varalla. Jos ei olisollu valmiina niin oltas kans haluttumieluusti toi maalämpö. Upeat tapetit kuvan huoneessa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin. Toisaalta kyllä pönttöuunit olivat pelastus etenkin ensimmäisen talven pitkien sähkökatkosten aikaan. Yli 20 asteen pakkasissa koko asema jäähtyi hetkessä ja evakkoon olisimme joutuneet ilman uuneja.

      Poista
  2. En tiedä kannattavuudesta mutta me ollaan ainakin oltu tosi tyytyväisiä omaan maalämpöömme. Lämpimän veden tekeminen on oikeasti aika edullista (varsinkin jos vertaa siihen öljyyn, mikä meillä oli) ja paljon tuon huolettomampaa lämmitysjärjestelmää ei kyllä taida olla. No kaukolämpö ehkä ;) Ja voipihan sitä maalämpöpumpun käyrää käännellä juuri tasan sen mukaan, miten ehtii, jaksaa ja haluaa uuneja lämmitellä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentistasi. Edellinen talomme lämpeni kaukolämmöllä, joka tosiaan oli jokseenkin huoleton järjestelmä, mutta ei ollut täällä landella vaihtoehtona. Tosin edullisena markkinoidun kaukolämmön toimittajan monopoliasema sekä jatkuvat hinnankorotukset kyllä huolestuttivat.

      Poista
    2. Sama meilläkin - kaukolämpö ei ollut vaihtoehto, koska sitä ei ollut tarjolla vaikka se kaukolämpöä tuottava laitos on tuossa ihan kivenheiton päässä! Ja asutaan kuitenkin tosi lähellä keskustaakin. Me oltaisiin varmasti hampaita kiristellen otettu se kaukolämpö koska se on kaiketi noin kokonaisuuden kannalta kaikkein järkevin ja ekologisin tapa lämmittää pientaloja - mutta pientaloasukkien kukkarot tuntuvat kyllä tosiaan olevan kovilla nykyään.

      Poista
  3. Kiitos Laurakaisalle rohkaisusta, meitäkin kyllä jännittää melkolailla systeemin kannattavuus, kokemuksia oli vaikea löytää vanhemmista kohteista.

    Voi miten upea tapetti on Varpasella, moon niin kade :O
    Mutta toi vaakaputkitusta varten kaivettu ura ei ole ollenkaan kadehdittava, voi kauhee, en millään haluaisi tuommoista rotkoa meidän pihamaan poikki :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ja kuvassa näkyy vain pieni osa massiivisesta vallihaudasta, sillä samalla kaivettiin jätevesijärjestelmille tarvittavat poterot ja linjat tontin toisessa päässä olevalle harmaan veden imeytyskentälle. Tosin yhdistämällä kaivuutöitä säästettiin kustannuksissa, eikä pihaa ei tarvinnut myllätä kuin yhtenä kesänä. Siinä missä minä voivottelin kaivurin alle jääneitä syreenejä niin lapsi oli edellisen kodin pienen hiekkalaatikon jälkeen suorastaan riemuissaan valtavista hiekkavuorista :D

      Poista
  4. Meilläkin on ollut vanhassa (vanhin osa entisestä kyläkoulustamme on 101 vuotta vanha) kahden perheen pytingissämme maalämpö jo jokusen vuoden. Oppirahaa on kyllä maksettu iso tukku täälläkin. Otimme nimittäin aluksi hölmöyttämme (uskoimme kolmen eri tarjouksen samaa kokoarviota) liian pienen pumpun (+ kaksi porakaivoa lämmön keruuseen), mutta kun pari vuotta siitä sitten vedettiin tuplasti lisää keruuputkistoa järveen (ehdottomasti halvin ja paras vaihtoehto putkistolle jos on vesistöä lähellä) ja pumppu vaihdettiin järeämpään niin nyt tuntuu tarkenevan paremmin. Toki sähkölaskua kertyy edelleen yllättävän paljon maalämmöstä huolimatta talvikuukausina. Ehkä käyttöveden lämmitysjärjestelmää tulisi vielä hioa lisää? Lämpökeskuksessamme on maalämpöpumpun lisäksi toimiva halkokattila, mutta sen varaaja on ihan liian alamittainen. Taannoisten sähkökatkojen aikaan oli puilla lämmittäminen (ja aggregaatilla pattereissa veden kierrättäminen) turhan tarkkaa hommaa. Nyt on hakusessa ammattimies, joka osaisi puolueettomasti liittää maalämpöjärjestelmään isomman (halkokattilaan liitettävän) lämminvesivaraajan (ehkä aurinkokeräin-hybridin?), jotta homma selkiytyisi.

    Kokemuksia vanhoista kohteista & maalämpöratkaisuista ei tosiaankaan tunnu juuri löytyvän, vaikka tiedän, että maalämpöjärjestelmiä on toteutettu tosi paljon eri puolilla maata isoihin vanhoihin rakennuksiin jo pitemmän aikaa. Nämä blogit ovat onneksi olleet isona apuna. Minäkin sain jostain blogikommentista vinkin siitä, että uudesta isommasta - ja oikuttelevasta - pumpustamme saattaisi puuttua sellainen lisälaite, joka käynnistää pumpun sähkökatkon jälkeen aina automaattisesti - tai silloin jos sähkö on huonolaatuista ja pumppu menee siksi pois päältä. Meidän uusi pumppumme jäi silloin aina vikatilaan ja se piti itse käydä käynnistämässä, useimmiten aina aamuyöllä kun lämpö hävisi huoneista. Vaadimme siis sähkökatkojen lisälaitetta pumpun maahantuojalta (takuu oli vielä voimassa!) ja se saatiin. Sen jälkeen laite taas toimi moitteettomasti. Taho, joka laitteita myy ja asentaa ei meidän tapauksessamme tiennyt tästä pikkulisälaitteesta mitään! Maahantuoja tiesi kyllä heti mistä oli kysymys, mutta totesi, että sitä ei asennuteta vakiona, koska kaikki eivät sitä tarvitse ja laite maksaa. Hävytöntä. Eli itse pitää olla tosi "kärppänä" näissä asioissa.

    Koko ajan oppii lisää ja onneksi on nämä ihanat bloggaajat, joiden jakamat kokemukset ovat upea apu ja ihanat remppaprojektit virkistys ja voimanlähde.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Maltze, sinulle erityisen suuret kiitokset kullanarvoisesta kommentistasi! Niinkuin kirjoitit, näitä maalämpökokemuksia vanhoissa taloissa on hyvin vähän tarjolla, mielelläni kuulisin niitä lisääkin.

      Meillä putket vedettiin järveen pitkälti tuon edullisemman hinnankin takia. Joskin hämmentävää oli se, miten eri sisältöisiä, hintaisia ja eri tavalla mitoitettuja järjestelmiä sekä pumpun että vesistöpiirin osalta tarjottiin. Päädyimme 11 kw:n koneeseen sekä pidempään vesistöpiiriin, sillä hankintavaiheessa hintaero pienemmän ja suuremman koneen välillä ei ollut mitenkään merkittävä järjestelmien kokonaiskustannuksiin nähden.

      Tähän liittyen vinkkinä lisävinkkinä vastaavia investointeja suunnittaville on mainittava, että meillä näissä suurissa ulkopuolisilla toimijoilla teetettävissä projekteissa oli kirjalliseen sopimukseen aina kirjattu myös tarkka aikataulu sopimussakkoineen. Tällöin on vältytty siltä, että toisen firman työntekijöitä odotellessa työmiehet pyörittelevät työmaalla peukaloita. Meillä tosin on ollut onni myöten ja löytynyt erittäin kunnioitettavan työmoraalin omaavia tekijöitä, jolloin kaikki työt ovat valmistuneet ajallaan, useimmat jopa etuajassa.

      Poista
    2. Huh Maltze, onpa aikamoiset kokemukset! Tuossa maalämpöhommassa on tosiaan aika monta muuttujaa varsinkin kun sitä vanhaan taloon laittaa. Meidän taloon se sopi kivuttomasti ensinnäkin siksi, että meillä on ollut tässä ihan alusta alkaen keskuslämmitys, silloin -53 puukattilalla ja 60-luvulla vaihdettu öljyyn. Meillä on siis puukeskuslämmitykselle mitoitettu patteriverkko, eli patterien pinta-alat on paljon suurempia kuin perus-öljylämmitystalossa ja se taas mahdollistaa sen, ettei kiertoveden tarvitse olla tulikuumaa vaikka tämmöinen purumökki onkin kyseessä. Kannattaa mitata ennen maalämpöinvestointia öljyn tai muun vanhan systeemin kiertoveden lämpötiloja yksi talvi niin tietää paljon paremmin itsekin, missä mennään. Meidän talo on lisäksi ikäisekseen ja rintamamiestaloksi yllättävän tiivis, mikä todettiin lämpökuvauksella ennen tuota maalämpösysteemin asennusta, sekin antoi osviittaa siitä mitä tuleman pitää. Meillä on tietysti lisäksi se helpotus tässä, että tuo meidän pumppu on tuosta Leppävirralta ja puolison lapsuudenystävä on ko. firmassa töissä eli kaikki asiat on sujuneet todella jouhevasti ja ongelmitta. Kysyttiin tarjouksia parista muustakin paikasta kyllä mutta oltaisiin varmaan tehty nykyinen valinta ilman tuota tutunkauppaakin. Meidän "oma" putkimies asensi pumpun, ei firman tyypit, mutta siinäkään ei ole ollut mitään hankaluuksia firman suunnalta ja meidän puolesta on vaan kätevää ja selkeää kun sama luottomies on tehnyt kaikki talon putkityöt. Mutta tämä meidän talo on tosiaan tällainen vaikkakin perusrintamamiestaloa isompi niin kuitenkin aika simppeli omakotitalokohde kuitenkin. Ensi talvi on ensimmäinen kokonaine sellainen, että meillä on patterien lisäksi tuossa systeemissä mukana myös kellarin pyykkituvan lattialämmitys, keväällä ollaan sitten viisaampia senkin suhteen.

      Poista
  5. Tämä kommentti ei liity postauksen aiheeseen, mutta... Ai että tuo teidän huone noissa punaisissa tapeteissa on uoean näköinen! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, vielä kun ehtisi remontoimaan huoneen valmiiksi :)

      Poista